Puutiaiskausi on avattu!

Puutiaiset – ne kaikkien inhoamat ja roviolla poltettavat öttiäiset ovat vuosittainen kysymysmerkki, ongelma, paniikinaihe sekä hämmennys. Moni haluaisi puutiaisista lopullisesti eroon. Tarttuuko niistä jotain ja jos kyllä, niin mitä? Annanko koiralle lääkkeitä, punkkipannan vai valeluliuoksen? Luotanko keinotekoisiin myrkkyihin, vaiko luontaistuotteisiin? Jos löydän koirasta puutiaisen, poltanko pelkän ötökän, vai talon ja koirankin?

Meiltä löytyi (huom. löytyi, onhan niitä voinut ennenkin olla) ensimmäinen puutiainen ikinä! Hertan oikeaan silmäkulmaan tarttuneena, tyhjänä ja kuolleena. En tiedä miksi se oli kuollut tai mistä se oli tarttunut, ei sillä niin väliä olekaan.

Olemme suhteellisen rentoja (tai laiskoja, miten asian nyt haluaakaan ajatella) puutiaisten suhteen. Minä tarkastan toki välillä koiria puutiaisten varalta. Välillä, eli aika harvoin. Hertasta puutiaisen huomasin sattumalta, kun ihmettelin miksi silmäkulma on turvonnut ja epämääräinen klöntti möllötti karvojen seassa.

Yleensä inhoan puutiaisia, mutta tällä kertaa en saanut edes inhonväristyksiä. Olen kai henkisesti valmistautunut niin pitkään puutiaisiin, että kun sellaiseen nyt törmäsin toista kertaa elämässäni, en kyennyt enää saamaan minkäänmuotoista kohtausta asiasta.

Tämä oli toinen punkki, jonka olen irrottanut koirasta. Ensimmäisen irroitin viime kesänä isäni norjanharmaasta, Ekusta. Eli aika vähän on näkynyt.

Mutta mikä se punkki oikein on?
Punkki, eli puutiainen, on hämähäkkieläimiin (sekin vielä) kuuluva loinen, joka imee verta isäntäeläimestä, eli vaikkapa tässä tapauksessa koirasta. Niin ja muuten, koirat ovat pääsyy siihen, miksi puutiainen on levinnyt niin nopeasti ympäri Suomea. Siis hyönteistutkijan mukaan. Ja onhan se ihan loogista, koira on puutiaiselle oiva isäntäeläin, sillä sen karvoihin on helppo piiloutua. Puutiaisen parimilliset nymfimuodot ovat melkoisen hankalia havaita ihmisellä, saati sitten koiralla. Myös täysikasvuiset puutiaiset saattavat kadota koiran turkkiin.

Puutiaisethan sitten kantavat yleisemmin borrelioosia sekä puutiaisaivokuumetta, joista borreliavirus voi tarttua myös koiraan. Koirista viidestä kymmeneen prosenttia borreliatartunnan saaneista kehittää itsessään borrelioosin. Eli määrä on häviävän pieni. En löytänyt tietoa, kuinka moni koirista saa borreliavirustartunnan. Lisäksi on paikallisia eroja, että kuinka moni puutiaisista kantaa ja mitä kantaa.

Miten niistä pääsee eroon?
Maapallon räjäyttämällä, mutta se ei ole vaihtoehto. Koirille voi antaa vaikka minkälaisen suojan. Osa toimii oikeasti, esimerkiksi suun kautta otettavat lääkeaineet ja valeluliuokset. Sen sijaan pantaan ripustettavat muovilätkät, tai yrttiviritelmät eivät. Tai valkosipulin syöttäminen koiralle. Lääkkeet eivät kuitenkaan estä puutiaista kiinnittymästä, vaan tappavat sen, sillä lääkeaineet ovat puutiaiselle myrkkyä.

Faktaa vähentämään pelkoanne/inhoanne
Puutiaista kannattaa muistaa myös se, että eivät ne ihan turhia kuitenkaan ole. Niiden lukumäärä kertoo ekosysteemistä jotakin – punkkien lisääntynyt määrä saattaa kieliä pieniä jyrsijöitä syövien petoeläinten vähentymisestä.

Ja borreliaviruksen tarttumisen ehtona on myös se, että puutiainen kantaa kyseistä virusta. Ja mitä nopeammin puutiaisen saa irti, sitä epätodennäköisempää on, että koira saa tartunnan. Suurimmassa osassa tapauksissa viruksen tarttuminen vaatii, että puutiainen on kiinnittyneenä 36-48 tuntia. Eli jos puutiaisia pelkää, tai pelkää niiden tartuttavan koiraansa jotakin, niin suosittelen hankkimaan suun kautta annettavat lääkkeet, jotka tappavat puutiaisen. Ja tarkastamaan koiran vaikka joka päivä, jos niin välttämättä haluaa.

Niin, ja onhan punkkeja yli 30 000 eri lajia. Joista yksi, eli puutiainen, on ihmisten sekä koirien loinen. Että onhan nyt yhden eläinlajin pelkääminen vähän hölmöä.

Suosittelen lukemaan Kuka pelkää punkkia? Duodecimistä. Painavaa faktaa. Puutiaisia ei kannata pelätä, koska ihan sama kuinka paljon niitä pelkää, se ei auta. Pelko aiheuttaa turhaa stressiä ihmisille ja koirillekin. Helpompaa on ottaa rennosti, ja hoitaa homma kunnialla jos jotain käy.

Ylen uutinen (vuodelta 2015, mutta yhä ajankohtainen) Nämä oireet paljastavat koiran borrelioosin – ”pahimmillaan joudutaan lopettamaan” on ihan järjetöntä pelottelua. Ainakin otsikko. Pahimmillaan koira voi tukehtua ruokaansa tai sytyttää itsensä tuleen pompatessaan kynttilään. On hyvä muistaa, että vaikka puutiaiset tai mitkä tahansa vaarat vaikuttaisivat vaanivan joka kulman takana, niin ei se aina niin ole. Yleensä koirat taitavat elää eläkeikään asti suhteellisen terveinä ja hyväkuntoisina, kunnes vanhuus vie mennessään. Tästä voisinkin seuraavaksi kirjoittaa.

2 thoughts on “Puutiaiskausi on avattu!

  1. Aika puolueellinen teksti. Oman ja usean muu tutun kokemuksen mukaan yrttipannat ja liuokset toimivat ihan yhtä todennäköisesti kuin lääkeaineelliset versiotkin. Kaikki lääkeaineellisetkaan eivät satavarmasti toimi ja ovat aika pahaa myrkkyä koiralle itselleen. Ja tuo ei ole muuten totta, että borrelioosi tarttuisi vasta, jos punkki on pitemmän aikaa kiinni koirassa. Se on harhakuvitelma.

    Tykkää

  2. Millä perusteella tekstini on puolueellinen? Pohjaan mielipiteeni faktaan ja tutkimustietoon, se ei ole tietääkseni puolueellista. Fakta on faktaa.

    Omat ja tutun kokemukset eivät ole hyvä perustelu sille, miksi yrttipannat ja -liuokset toimisivat ”ihan yhtä todennäköisesti” kuin lääkeaineet. Totta kai lääkkeet ovat myrkkyä myös koiralle. Fiksumpaa toki olisi jättää koirat lääkitsemättä alueilla, joissa ei puutiaisia esiinny niin paljoa. Lääkkeistä taitaa silloin olla enemmän haittaa kuin hyötyä.

    Yrteillä sun muilla uskomushoitojen toimimisella ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa. Niitä on tutkittu, mutta ei ole todettu niiden auttavan. Ja jos valkosipulit ja muovilätkät pannassa toimisivat, eiköhän lääketeollisuus olisi alkanut myymään niitä jo ja markkinoimaan toimivina.

    Mikään ei ole sata varma keino torjua puutiaisia, niin en ole missään vaiheessa väittänytkään.

    ”Borrelian saamisen riski riippuu paljolti puutiaisen ihoon kiinnittymisajan pituudesta. Borrelian siirtyminen puutiaisesta ihmiseen vaatii vähintään useiden tuntien tai jopa vuorokausien mittaisen kiinnittymisajan. Jos puutiainen saadaan poistettua vuorokauden kuluessa, infektioriskiä voidaan pitää vähäisenä.”
    lähde: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=kpp00002&p_teos=kpp#s4

    En viitsinyt linkittää sinulle maksullisia lähteitä, mutta näistä voi lukea lisää, jos kiinnostaa saada pohjaa tekstilleni:
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4278789/
    https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24633906
    https://www.cdc.gov/lyme/transmission/index.html

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s