Canicross eli tuttavallisemmin koirajuoksu

Hertta helmikuussa 2017.

Canicross tulee latinan sanasta canis eli koira, sekä englannin sanasta cross (country) eli maasto. Yksinkertaisesti kyseessä on koirajuoksu, jossa koira juoksee ihmisen edellä. Varusteina ovat valjaat, vetoliina sekä vetovyö. Koiralla olevat vetovaljaat on kiinnitetty joustolla varustettuun vetoliinaan, jonka toinen pää on luonnollisesti kiinni juoksijan vetovyössä. Oikeanlaiset varusteet, eli koiralle sopivat valjaat, kunnollinen vetoliina sekä vetovyö jalkaremmeillä ovat kaiken A ja O.

Meillä Hertalla käytössä Non-Stop Freemotionit, Uskolla Manmatin Siberian Race -valjaat sekä Bandittilla entiseltä omistajalta ”kaupanpäällisenä” saadut valjaat, joiden merkistä minulla ei ole hajuakaan. Minulla itselläni on käytössä Manmatin retkivyö sekä Manmatin harjoituskäyttöön soveltuva vetoliina, joka näkyy käytössä Bandittin kanssa. Hertan kuvassa käytössä vanhat varusteet, eli Manmatin kisamallin vetovyö sekä kisamallin vetoliina. Kyseinen vyö oli minulle turhan massiivisen tuntuinen, joten vaihdoin kevyempään. Manmatin retkivyö valikoitui senkin vuoksi, että sen saa kiinni Manmatin rinkkaan, joilloin vaeltaminen koirien kanssa helpottuu. Lisäksi kyseisestä vetovyöstä jalkaremmit ovat irrotettavissa.

Canicrossin harrastamisen aloitin, jos muistini pelaa, niin viime vuonna Hertan kanssa ja innostuin heti. Valjakkourheilu isommassa mittakaavassa ei juuri nyt onnistu, joten olen niin sanotusti tyytynyt vähempään.

Banditt taasen tuli meille tänä vuonna canicross-kaveriksi. Viime viikolla päästiin juoksemaan kuuman kesän jälkeen! Ja Banditt on siinä vähän maltillisempi kaveri kuin Hertta. Ei juokse sata lasissa, vaan pitää tasaista vauhtia yllä. Hertta taas pyrkii antamaan kaiken sillä samaisella sekunnilla, kun lähdetään. Onneksi juoksen Herttaan verrattuna hitaasti, joten Hertan on mahdotonta revitellä kunnolla.

Uskon kanssakin aloiteltiin canicrossin alkeita, edessä kulkemista ja hophop-käskyn opettelua. Hophop tarkoittaa meillä kiristä vauhtia! Banditt ja Hertta ymmärtävät tämän vaikeuksitta.

Treenaamme ihan päivittäin suuntia, jotta ne pysyvät muistissa koirilla ja sitten vauhdin huumassa on helpompaa kääntyä oikeaan suuntaan. Kuten olen aiemmin maininnut blogitekstissäni Hienosti hihnassa – vai miten se meni? koirat kulkevat yleensä aina edelläni. Ovat onneksi tottuneet siihen, joten canicrossin opettaminen Uskolle on paljon helpompaa. Totta kai asiaa hieman mutkistaa se, että Usko tahtoisi kovasti ylläpitää kontaktia ulkona ollessamme.

Nyt kun ilmat ovat tuntuvasti viilenneet, voimme taas aloittaa canicrossin kunnolla. Kesällä en ole varsinkaan Bandittin kanssa viitsinyt juosta, sillä kuumat kelit ja korkea ikä eivät ole ehkä se paras yhdistelmä. Enkä itsekään hirveän mielelläni juokse kesällä. Ja talvella on jotenkin mahtavaa juosta! Koiria saa viilennettyä miltei missä vain, varsinkin jos lunta riittää vaivoiksi asti. Nesteytyskin hoituu kätevästi lumen avulla.

VULin vanhoilta sivuilta voi lukea lisää! Juuri tuon linkin sisältämän sivun avulla pääsin helposti alkuun Hertan kanssa. Eli ei muuta kuin lenkkipolulle.

2 thoughts on “Canicross eli tuttavallisemmin koirajuoksu

  1. Me ollaan Bamsen kanssa kiinnostuttu ihan kamalasti valjakkourheilusta, mutta koska tosiaan tällähetkellä ainut koira niin juurikin tuota Canicrossia olen miettinyt. Varmasti mielekäs harrastus meille molemmille 🙂

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s