Stressi & stressinhallinta

Omistajalla on iso rooli koiran stressinhallinnassa. Jokaiselle koiralle tulisi opettaa stressinhallinnan keinoja ja tarjota mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.

Niin ihmisellä kuin koirallakin lyhytkestoinen stressi ei ole haitallista, mutta pitkittyessään stressi altistaa lukuisille sairauksille ja on haitallista. Sen vuoksi on tärkeää pitää huolta, ettei koiran stressi pitkity, ja että koira palautuu myös lyhytkestoisesta stressistä.

Koiran stressinsietoon vaikuttavat niin geenit kuin ympäristökin. Huonon hermorakenteen omaava koira saattaa olla herkästi stressaava ja heikosti palautuva. Mutta huonokaan hermorakenne ei automaattisesti tarkoita, ettei koira kykenisi käsittelemään stressiä. Omistajalla on iso rooli koiran stressinhallinnassa. Jokaiselle koiralle tulisi opettaa stressinhallinnan keinoja ja tarjota mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä.

Itse pyrin kouluttamisessa painottamaan omaehtoisuutta ja koiralta kysymistä. Minua on kutsuttu kukkahattutädiksi, koska annan koirillemme muun muassa hoitotoimenpiteiden aikana mahdollisuuden lähteä jos ne niin haluavat. Mutta tämä on minun tapani kouluttaa koiria ja näillä olen saanut hyviä tuloksia. Koirilla on mahdollisuuksia valita, ja se tuo turvaa ja itsevarmuutta auttaen myös stressinhallinnassa.

Stressin fysiologiaa

Kun vaara uhkaa, aistihavainto vaarasta kulkeutuu mantelitumakkeeseen, joka puolestaan lähettää viestin hypotalamukselle. Hypotalamus aktivoi sympaattisen hermoston, ja lisämunuaiset saavat viestin erittää adrenaliinia verenkiertoon. Adrenaliini saa sydämen lyömään nopeammin ja verenpaineen kohoamaan, hengitystiheys kasvaa ja keuhkoputket laajenevat. Hapenottokyky paranee ja lisähappi lähetetään suoraan aivoihin. Aistit terävöityvät. Glukoosia sekä rasvaa vapautetaan varastoista verenkiertoon, jotta keho saa lisäenergiaa.

Tämä reaktio on nopea ja tahdosta riippumaton. Reaktio on niin tehokas, että ennen kuin vaara ehditään sisäistämään, on hypotalamus jo lähettänyt viestin lisämunuaisille ja stressireaktio on käynnissä.

Ensimmäisen adrenaliinipiikin laskettua HPA-akseli (eli hypotalamus–aivolisäke–lisämunuaiskuori-akseli) aktivoituu. Jos vaara on todellinen, hypotalamus vapauttaa aivojen välittäjäainetta kortikoliberiinia, joka saapuessaan aivolisäkkeeseen aikaansaa kortikotropiinin vapautumisen. Kortikotropiini puolestaan kulkeutuu lisämunuaiskuoreen, joka vapauttaa vereen kortisolia (nk. stressihormoni).

Stressireaktiota ylläpitää sympaattinen hermosto (”kaasupoljin”) joka pitää reaktion käynnissä. Kun vaara väistyy, kortisolin määrä laskee ja parasympaattinen hermosto (”jarrupoljin”) vaimentaa stressireaktion.

Pitkäkestoisen stressin fysiologiaa

Pitkäkestoinen stressi pitää HPA-akselin aktiivisena ja stressireaktio on jatkuvasti käynnissä pienellä teholla. Adrenaliinia vapautuu sykäyksittäin ja jatkuessaan liian pitkään, adrenaliiniryöpyt vaurioittavat verisuonia sekä valtimoita. Kohonneet kortisolitasot aikaansaavat fysiologisia muutoksia, jotka syövät kehon energiavarastoja ja pitkällä aikavälillä rasvaa kertyy elimistöön, paino nousee ja ruokahalu kasvaa.

Stressin hyödyt & haitat

Ihmisten stressiä on tutkittu roimasti enemmän kuin koirien, tai eläinten ylipäätään. Mutta stressin hyödyt ja haitat ovat oletettavasti suurelta osin samat koirilla kuin ihmisilläkin.

Lyhytkestoinen stressi vapauttaa elimistöön dopamiinia sekä noradrenaliinia, jotka ovat tärkeitä aivojen välittäjäaineita. Dopamiini vaikuttaa elimistössä eri tavoin, mutta dopamiinin tiedetään osallistuvan tunteiden säätelyyn sekä aiheuttavan mielihyvää. Noradrenaliini puolestaan lisää vireyttä ja sitä pidetään mielihyvähormonina; muun muassa liikunta vapauttaa noradrenaliinia. Lyhytkestoinen stressi parantaa keskittymiskykyä ja ongelmanratkaisutaitoja.

Stressin pitkittyessä välittäaineita (kuten aiemmin mainittua dopamiinia ja noradrenaliinia) vapautuu liikaa, jolloin hyöty menetetään ja haitat kasvavat. Impulssikontrolli, muisti ja tarkkaavaisuus heikkenee. Pitkittynyt stressi myös altistaa sairauksille ja pitkittää paranemista. Stressi myös harmaannuttaa niin ihmistä kuin koiraakin ennenaikaisesti.

– Esimerkiksi krooninen työstressi on yhdistetty kudostuhoon etuotsalohkojen alueella. Aivokuvissa tämä näkyy keskushermostomme muodostavien harmaan tai valkean aineen tilavuuden pienenemisenä.

Katri Saarikivi, Helsingin yliopiston aivotutkija
lähde: Yle.fi

Voinee olettaa, että myös koirilla pitkittynyt eli krooninen stressi saattaa aiheuttaa kudostuhoja aivoissa. Katri Saarikiven mukaan aivot ovat kuitenkin sopeutuvaiset, pysyvää vahinkoa aivoille tuskin siis koituu kunhan stressi saadaan loppumaan.

Stressinhallinta

Mindfulness, pilates, jooga, kuntosali, juokseminen, lukeminen, piirtäminen… Ihminen yleensä tunnistaa stressinsä, ja vaikka olisikin hukassa stressinhallinnan suhteen. Google on aina apuna. Mutta koirat eivät kuitenkaan pysty googlaamaan mitään – joten on omistajan vastuulla huolehtia koiran hyvinvoinnista. Myös stressinhallinnan osalta.

Pitkittynyt stressi tulee aina ottaa tosissaan ja asiaan tulee puuttua. Koiran kanssa liikkuminen, riittävä lepo, sopiva ravinto ja lajityypillisen käyttäytymisen salliminen ja mahdollistaminen ovat hyviä työkaluja stressinhallinnassa. Koiralla tulee olla lepopäiviä, joiden aikana se saa vain olla. Joka päivälle ei tarvitse keksiä tekemistä ja touhuamista, aikuisetkin koirat tarvitsevat lepoa enemmän kuin aikuinen ihminen. Siinä missä ihminen nukkuu 7-8 tuntia yössä, koira nukkuu noin 50 % ajasta. Eli 12 tuntia vuorokaudessa.

Koirilla ei ole aivan samanlaista rytmiä; ne viettävät vuorokaudesta keskimäärin 20 % hereillä ja aktiivisina, 30 % hereillä ja passiivisina ja 50 % nukkuen. Koiralle on aivan normaalia olla passiivinen 80 % vuorokaudesta. Koiranomistajat potevat monesti syyllisyyttä koirien laiskasta arjesta, mutta aktivointikin voi joskus mennä yli. Koira tarvitsee enemmän lepoa kuin ihminen.

Ihmisen unesta 20-25 % on rem-unta. Koiran unesta sitä on noin 10 %. Rem-unen aikana nähdään unia ja se on syvin unen muoto. Koira tarvitsee paljon lepoa saadakseen riittävästi tärkeää rem-unta. Koiranpennut, vanhukset ja suuret rodut nukkuvat enemmän kuin muut – vanhalle koiralle tyypillistä voi olla jopa 20 tuntia vuorokaudessa lepoa.

Jaana Pohjola
Eläinkoulutus.fi/Uni on tärkeää

Meillä raskaan liikunnan vastapainona on lepopäiviä, joihin sisältyy yleensä rauhallisia metsälenkkejä joiden aikana koirat saavat haistella rauhassa ja oleskella. Usein valokuvaan koiria juuri tällaisina päivinä – koirat saavat olla malleina ja malttavat olla kuvattavina.

Mielestäni koirien stressistä puhutaan liian vähän, sillä aina välttämättä omistajatkaan eivät tunnista stressin oireita koirassaan. Kun koira on stressaantunut, siihen on puututtava. Koiran kouluttaminenkin helpottuu, kun koira ei ole stressaantunut ja lepää tarpeeksi. Koiran lisäksi myös omistajan on syytä pitää itsestään huolta. Vaikkapa liikkumalla luonnossa yhdessä koiran kanssa.

Lähteet:
Understanding the stress response – Harvard Medical School
”Pitkittynyt stressi tuhoaa aivoja”
Anxiety and impulsivity: Factors associated with premature graying in young dogs
Uni on tärkeää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s